Hanna ja laumaa talvella 2003

Lapsuusvuosien aikana hoidin muiden koiria ja luin kutakuinkin kaiken kirjallisuuden mitä koirista vain sain käsiini. Olin kiinnostunut useammasta rodusta, mutta loppujen lopuksi vain kaksi niistä sulatti sydämeni. Irlanninsusikoiraan rakastuin syvästi vuonna 1999 kun minulle tuli mahdollisuus vierailla silloisen opettajani, Merja Viertokankaan, Merian kennelissä. Siitä alkoi ystävyys, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Olen eritäin ylpeä voidessani kertoa, että Merjan arvot ja periaatteet ovat pitkälti niitä, joita pyrin edelleen omassa kasvatustyössäni noudattamaan.

Ensimmäinen kohtaaminen lyhytkarvaisen collien kanssa oli vuoden 1999 lopussa, jolloin näin rotuesittelyn Koiramme lehdessä. Kiinnostukseni heräsi heti, olinhan etsinyt jo pitkään monipuolista keskikokoista rotua, jota voisi kouluttaa, olisi helppohoitoinen ja jonka kanssa voisi kenties harrastaakin kaikenlaista. Lisäksi halusin jotakin hieman erilaista, ihan tavanmukaiset kultsut tai bortsut eivät minua kiinnostaneet. Koiran piti olla myös sen verran käsiteltävissä, että minäkin kokemattomana pärjäisin uroskoiran kanssa. Artikkelissa silmäni iskeytyi upeaan soopeli narttuun ja sen jälkeen homma olikin selvä.

Koira lehdessä oli kansainvälinen muotovalio Dalimattas Future Flora, "Ella", oman aikansa legenda ja erittäin näyttävä koira. Minua kiinnosti kovasti rodun terveys, luonne ja puhdas rakenne. Ei ollut epäilystäkään ettenkö olisi löytänyt minulle täydellistä rotua. Vuonna 1999 aloin sitten jo katsella kasvattajien silloisia kotisivuja löytääkseni itselleni oman koiran. Sellainen löytyikin keväällä 2000 kun tricolour värinen uros Baubon's Texas Tommy "Frodo" (Multi Mva Baubon's Olkahoma Oliwer x Fin Mva Baubon's Black Jolly) muutti meille luovutusikäisenä viikarina.

Baubons Texas Tommy "Frodo"

Kasvatustyöni myötä olen saanut paljon hyviä ystäviä niin kasvatinomistajista. rodun harrastajista kuin muista kasvattajistakin. Haluan kuitenkin erikseen kiittää rotuni "kantamammaa" Hanssonin Birgittaa, jolta olen saanut lukemattomia neuvoja ja tukea aina kun olen sitä tarvinnut, Salmisen Annea kaikista "uraauurtavista" keskusteluistamme ja Kristiina Hyvöstä siitä, että hän on ylipäätään olemassa. Ilman heidän tukeaan olisi elämäni kymmenen kertaa vaikeampaa, tylsempää ja yksinäisempää.

Pentueiden teettäminen tapahtuu aina tarkkaan harkittuna ja niitä syntyykin kerran vuodessa tai harvemmin. Olisi erittäin helppoa ja mukavaa teettää pentueita vain muita ihmisiä varten, mutta jokaisesta pentueesta haluan itse erityisesi jatkoon jotakin. Kaupallinen koiranjalostus ei kuulu toimintaperiaatteisiini. On yksinkertaisesti liian kallista, liian aikaa vievää ja henkisesti kuluttavaa kasvattaa näitä koiria vain muiden ihmisten iloksi.

Nykypäivän koirankasvatus vaatii kuitenkin tiimityöskentelyä niin muiden kasvattajien, urosten omistajien kuin ennen kaikkea kasvatinomistajienkin kanssa. Tarkoituksenani on seurata kasvattejani koko niiden elämänkaaren ajan sillä vain siten voin muodostaa omat ratkaisuni kasvatustyöni tulevaisuudesta. Omistajan mielipide koirastaan ja heidän yhteiset kokemuksensa merkitsevät minulle paljon. Kasvatinomistajana olet osana meidän tiimiä ja tarvitsen tiimityötä viedäkseni kasvatustyötäni eteenpäin!

Uskon tiettyjen koirarotujen tulleen pitkän matkan siihen, mitä näemme niistä tänä päivänä ja suhtaudun hyvin nöyrästi asemaani kasvattajana. Pyrkimyksenäni on vaalia ja säilyttää rodun monipuoliset työkoiran ominaisuudet, ei niinkään muuttaa sitä nykymaailmaa varten. Samalla haluan antaa oman panokseni myös koiran muiden alkuperäisten ominaisuuksien säilyttämiseen kuten erilaiset vaistot, normaali lisääntyminen, ruokailu sekä sosiaalinen kanssakäyminen.

Hanna & Lifedream Lady Freyja "Rosie"

SCYn pääerikoisnäyttelyssä 2011

Olen vuoden 2000 ylioppilas, jonka jälkeen valmistuin vuonna 2004 Espoon Sosiaali- ja Terveysalanoppilaitoksesta lähihoitajaksi (koulutusohjelma lapset & nuoret) ja vuonna 2006 hammashoitajaksi (suu- ja hammashoidon koulutusohjelma) Helsingin Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Olen ehtinyt työskennellä niin ruotsinkielisessä yksityisessä päiväkodissa, lukuisissa kunnan päiväkodeissa, vanhusten palvelukodeissa, dementiakodeissa sekä vuodesta 2006 yksityisellä hammaslääkäriklinikalla vastaavana hammashoitajana. Syksyllä 2011 siirryin toimimaan hammashoitajana Salon kaupungille Suomusjärven ja Kiikalan yksiköissä. Unelmani olisi joskus tulevaisuudessa työskennellä enemmän kotoa käsin toiminimen avulla, mutta ainakaan vielä siihen ei ole mahdollisuuksia. Koirat ovat aina olleet elämäni tärkein asia ja ne menevätkin usein kaiken muun edelle.