| |
Osallistuin Tuire Kaimion
kasvattajille suunnatulle luennolle koirien
käyttäytymisestä. Luento oli erittäin mielenkiintoinen ja
herätti minussa paljon ajatuksia. Paljon on omat ajatukset
tämän jälkeen muuttuneet, joten suosittelen kaikille
lämpimästi.
KOIRIEN SYNNYNNÄISET KÄYTTÄYTYMISMALLIT
- Kiinteät käyttäytymismallit
- Missä iässä puhkeavat?
Koiralla on synnynnäisiä ja opittuja käyttäytymismalleja.
Toiset ovat muuttumattomia jo syntymässä, toiset puhkeaa
myöhemmin.
PERIMÄ:
- Muihin koiraeläimiin verrattuna koiralla on vain
määrällisiä vaihteluita käytösmalleissa, ei uusia.
- Koiran rakenne saattaa asettaa rajoituksia myös koirien
käyttäytymisessä (esim. hännän puuttuminen tms.)
- Ärsykekynnys, palautuminen, linkittyminen
- Ärsykekynnys voi olla toisilla koirilla todella korkea,
vaihtelee
- Samoin palautumiskyky vaihtelee suuresti
METSÄSTYSKÄYTTÄYTYMINEN:
- Koira on sekä saalis ja saalistaja luonnossa
- Jossain määrin joustava, ketjun on oltava kokonainen
toimiakseen
- Saaliin etsiminen - variaatioita esim. vinttikoirat,
vihikoirat jne.
- Hiipiminen & tuijotus (yksilöllistä, on myös eroja esim. bordercollie, seisojat)
- Takaa-ajo (pallo)
Ärsykekynnys voi olla tarkka. Se nostaa elimistön
valmiustilaa, mutta jos koira ei syty kyse ei ole siitä
ettei koira haluaisi, se ei vain kykene reagoimaan ellei
ulkoinen ärsyke ole todella vahva.
- Kiinniotto purenta
- Tappopurenta (heikentymistä tai vahvistumista. Susi esim.
päästää helposti irti koska luonnossa on pakko haavereiden
välttämiseksi.)
- Ruokinnassa ruhonkappaleita, jotta koira saisi
mahdollisimman hyvin toteuttaa lajille luonnollista
tarvetta. Muuten tarve saattaa kääntyä esimerkiksi
irtaimiston (teddykarhujen) silpomiseen.
SISÄISET RYTMIT
- Vuorokausirytmit (yksilökohtaisia eroja)
- Levon ja aktiivisuuden vuorottelu
- Opettamisessa toiston määrä sekä koiran viretila on
otettava huomioon
- Koiran elimistö saattaa stressaantua vuorottelussa (esim,
omistajan vuorotyö saattaa stressata koiraa)
- Rotuominaisuuksia: aktiviteetti, vilkkaus, palautuminen,
lepo (määräävät)
- Syöminen - koira ei ole kehittynyt suurriistan syöjistä,
välivaiheena on ollut ns. kylkoira, joka etsii ruokaa
ihmisten tunkioilta tai syö tähteitä.
- Ruuan etsintä: roskiksen kaivelu on koiran luonnollinen
tapa toimia. Lajille tyypillistä tapaa voi ylläpitää
esimerkiksi piilottamalla osan ruuasta syksyn lehtikasoihin
tai käyttämällä erilaisia aktivointi leluja.
- Ruokinta on suoritettava myös muutoin kuin koulutuksessa.
Muutoin koira stressaantuu nälän tunteesta (hengissä silyminen) eikä toimi vaaditulla tavalla. On myös
muistettava eläinsuojelulaki ja sen perusvaatimukset.
SOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN:
- Synnynnäiset erot ja oppiminen
- Mahdollisuudet ja ärsykkeet eli se saako koira kokemuksia
saman rotuisista koirista, erilaisista koirista ja
ihmisistä.
LISÄÄNTYMINEN (käytös):
- Muuttuu viimeisenä ja on siksi hyvin vahva
- Luonteiden ja käytöksen jalostus tässä asiassa
PENNUN JA PESÄN NUOLEMISTA
- Pentu ryömii tissille. Kuinka nopeasti, halukkaasti,
tarmokkaasti vai ei ollenkaan?
- Ekat pennut eivät välttämättä ala syömään heti, vasta kun
on syntynyt 3-4 pentua
- Emo nuolee otsasta ja ohjaa pentua takaisin pesään
- Jälkeisten syönti - ok, koska kakan kuuluukin olla löysää:
kuka haluaa pinnistellä juuri synnyttäneenä??
- Anna mahdollisuus luontaisiin vietteihin ja vaistoihin!
Osaako narttu itse, kaikissa roduissa ei ole enää
mahdollista.
- Autetaan vasta kun on pakko, jopa 2 min voi rauhassa
odotella emon reaktiota
- Jos halutaan emän hyvät ominaisuudet esiin on pakko
kovettaa itsensä
- Odota 2 min katsoaksesi mitä tapahtuu, jotta voit tietää
miten narttu toimii
- Koirilla keskimäärin synnytys aika on pidempi jos ihminen
auttaa
TÄRKEÄ PENTUAIKA:
- Ensisijaisesti: olot ja ympäristö kasvattajalla
- Mikä saa aikaan eroahdistusta?
Pentujen kääntely auttaa kestämään stressiä
Käsittelyä ennen välttämiskäyttäytymistä
Emojen hoivakäyttämisessä on eroja
Nartulle luontainen synnytyspaikka on esim. kolo. Nartuilla
on tietty etäisyys pesästä, jota muut koirat oppivat
kunnioittamaan.
Pienten pentujen vastoinkäymiset valmistavat
stressinsietokykyä esimerkiksi ikkunaa voi pitää auki juuri
sen verran, että pennut tuntevat kylmä. Normaali ryömiminen
emon luo.
Välttämiskäyttäytymisen alkamisessa on rotukohtaisia eroja,
siis tunne omasi! Esim. paimenkoirilla tuo kausi pentujen
kehityksessä alkaa n. 3 vkon iässä. Totuta pennut siis
käsittelyyn ENNEN sitä!
- Luonnollinen pesä koirille on kuoppa - kukaan ei tipu
pesästä
VARHAINEN SOSIAALISTUMISKAUSI 3-4vko:
- Suhde emoon muuttuu: koirien kielen perusteet
- Emo on muutakin kuin maitobaari
- Nartun käyttäytyminen vaikuttaa pentuihin. Tylyjen
narttujen pennut alistuvampia, eivät uteliaita
- Leikkiessä opitaan paljon (eleet, riitatilanteet 4-6 viikkoisina)
- Jalostetaan myös emojen käyttäytymistä ja kirjoitetaan
ylös emojen ja pentujen käyttäytyminen
HERKKYYSKAUSIA:
- Purutehon hillitseminen 8 vkoa (kuinka kovaa saa purra)
- Tarpeiden tekopaikka 6-7vko
- Sosiaalistuminen: ihmiset, lampaat, koirat tms. 6-8vkon
iässä ympäristöt ja tapahtumat (7vko) tärkeitä.
- Yli 12 viikkoinen: välttämiskäyttäytyminen ylittää
uteliaisuuden
- Pysyvät pelot 8-10vko
- Ihmiseen leimautumiseen pentu tarvitsee vain 2 kertaa
viikossa ihmisen kanssa olemista. Tätä ei kuitenkaan missään
nimessä suositella.
- Yksinoloa vasta lähellä luovutusikää, muutamia minuutteja
kerrallaan
- 6-8vko herkkiä stressille
- Yksinolo ei ole koiralle luonnollinen. Pennulle on
rankempaa olla erossa sisaruksistaan kuin emostaan ja
pesästä.
- 8 viikon iässä erityisen häiriöille altis kausi - Huonot
kokemukset usein tarkoittavat ongelmia aikuisuudessa.
- Sosiaalistaminen kasvattajan luona jatkuu uudessa kodissa
- Otetaan pentua erikseen, leikitään, lasketaan kylppäriin
hetkeksi yksin ennen kuin pentu edes tajuaa olleensa yksin
- Vieroitus tapahtuu luonnollisesti jos nartulla on
mahdollisuus päästä pois pentujen luota, tekee sen itse 5-8
viikon iässä pennuille.
KOSKA UUTEEN KOTIIN?
- Leimautuvat ja sosiaalistuvat muutenkin kuin täydellä
erottamisella emostaan.
- 6-8 vkon iässä helppo totuttaa, ei vaadi emästä
eristämistä
- Emästä erossa oleminen ei niin kauheaa kuin pentueesta ja
pesästä erottaminen
- Sijoitussopimuksiin tulossa muutoksia - pidempi nartun
aika pentujen kanssa
- Emon aika pitenee
- Vastaanottaja ymmärtää MIKSI narttu on pidempään
- KAIMIO siirtää pesän, pennut ja emon kerralla, liikkuvat
pakettina paikasta paikkaan. Hän ottaa pennunostajat mukaan
sosiaalistamisprosessiin.
- Talvella ulkona voi käydä 3,5 vkn ikäisten pentujen kanssa
- Rauhoittamisopetukset jo pienestä pitäen
- Aikaisin vieroitetut pennut: sairastelevampia, kuolleisuus
suurempi, altistaa eroahdistukseen ja ylivarovaisuuteen.
- Sijoitusnarttujen pennut saatetaan erottaa todella
aikaisin emästään.
PENTUTESTIT
- 6-8 vko testi sama kuin vanha
- 8 vko käyttäytymistesti
- Mittaa aina sen hetkistä käyttäytymistä eli ei pysty
sanomaan millaisia koirista tulee aikuisina
- Miten pentu käyttäytyy uudessa kodissa, voidaan tukea
kasvussa
- Vaikka (esim. murina sylissä) on vaihe tällä hetkellä, ei
vahvisteta tätä käyttäytymistä
Suuri osa koiran käyttäytymisestä ei ole vielä puhjennut
tässä vaiheessa eli ei voida testatakaan. Esim. vietit,
suojelutaipumus tai puolustusvietti. Näitä ominaisuuksia
testatakseen pentutesti pitäisi tehdä aikuisena. Testissä
voi nähdä arkuutta tai rohkeutta jonkin verran, mutta esim.
dominanssi ei näy testissä koska pennut vasta opettelevat
sitä ja vaihtelevat roolejaan leikeissä.
EROAHDISTUS
- Emot jättävät pennut jopa tunneiksi
- Pennut kestävät eron emästä, eivät toisistaan
- Vasta kolmikuisena totutetaan pidempään yksinoloon
- Perimä vaikuttaa
- Nuoruuden yksinolon pituus ei vaikuta eroahdistukseen
- Totuttamistapa sen sijaan vaikuttaa!
- Alueen koolla (kotona) on väliä vain ihmisten kannalta
(jos pentue esim. tuhoaa tai tekee tarpeitaan ympäri taloa)
- Yli 3kk ikäisen pennun yksinolon pituus ei vaikuta
eroahdistukseen, vaan se MITEN pentu on totutettu.
- Noin kolmannes suomalaisista koirista kärsii
eroahdistuksesta!!
- Pentujen uudet omistajat mukaan sosiaalistamisprosessiin
esim. saavat mukaan 4 pentua ennen varsinaista luovutusikää.
JACK RUSSELEIDEN MONIMUOTOISUUSPROJEKTI
TARKOITUS
- Geenipohjan lisääminen, monimuotoisuuden ylläpitäminen
- Työlinjojen säilyminen
- Ryhmä- ja rotaatio jalostus
- Kasvattajayhteistyö: suvut lisääntyvät tasaisesti, ei
tehdä samankaltaisia yhdistelmiä
- Kokonaiskuva: perimää ei katoa vahingossa
- Kokonaiskuva rodun kannalta merkityksellistä joukosta
- Tietojen kerääminen sukupolvien ajan (myös
tutkimustarkoituksiin)
- Jokainen kasvattaja kasvattaa omalla kennelnimellään
- Kennelliiton sääntöjen puitteissa, hyvän kasvatustavan
mukaisesti
RYHMIEN MUODOSTAMINEN
- Ryhmä ei tarkoita linjasiitosta
- Erisukuisia ryhmiä projektin sisälle
- Tällä hetkellä 2 ryhmää
- Ryhmän perusta: riittävä määrä kantakoiria (mielellään ei
samoja esivanhempia 4-5 polvea)
- Jotta olisi myöhemmin out cross mahdollisuus, ryhmät eivät
saa olla liiaksi sukua
Rodussa pitäisi olla riittävästi erisukuisia koiria
jokaisessa polvessa. Rodun elinkelpoisuus pitkällä
tähtäimellä riippuu tästä!
PELOTTAVA UUSI AINES?
- Kaikista tuontikoirista tiedetään vain harvoin muuta kuin
nimet, tittelit, ulkonäkö tms.
- Jos yksittäinen koira lisääntyy vain vähän eivätkä sen
geenit kertaannu, viasta tuskin muodostuu koko kantaa
koskeva ongelma
- Projektissa ei linjata koiriin
- Yhden koiran perimä ei pääse kaikkiin ryhmän koiriin eikä
toisiin ryhmiin
- Tarkka seuranta: ongelmat saadaan nopeasti karsittua.
Voidaan karsia kun kaikki koirat eivät ole samaa sukua
RYHMÄJALOSTUS
- Ryhmät yritetään pitää erillään mahdollisimman kauan
- Riittävän laaja kantamäärä
RYHMÄN SISÄISTÄ KASVATUSTA
- Jalostusparit: jokainen narttu ja uros lisääntyvät
täsmälleen saman verran (kantakoirapolvessa 2 krt,
myöhemmissä olvissa 1kerran)
- Jokaisesta pentueesta valitaan 1 uros ja 1 narttu
seuraavaan polveen
TERVEESTI LISÄÄNTYVÄ POPULAATIO
- Jalostustavoitteena selvitä 4-5 sukupolvea
- Ilman, että sukusiitosaste nousee ryhmässä yli 6,25%
- Sama koira lisääntyy vain yhdessä sukupolvessa (ei näy
yhden sukupolven koirissa esim. isän emä ja emä)
HETEROOSI = jälkeläinen on elinvoimaisempi kuin samaan
sukuiset vanhempansa.
- Erisukuisilla eläimiä yhdistettäessä lisääntymiskyvyt
voimakkaampia
- Uusi koira ei saa olla juurikaan sukua saman ryhmän
koirille (4-5polvea)
- Katse ryhmän jalostuskoiriin: kuinka useasta
esivanhemmasta ne ovat lähtöisin?
- Mahdollisen monimuotoinen perimä
- Resessiiviset sairaudet pysyvät kurissa eli ei ole
todennäköistä, että koira saisi saman haittageenin
kummaltakin vahemmalta.
- Näyttelyt ja palkinnot seuraava aste
- Ulkomuototuomarin H:lla palkitseminen riittävä tae
oikeasta rakenteesta
- Vaatimukset terveys ja luonne
TIETOJEN KERÄÄMINEN
- Tietoja terveydestä, käyttäytymisestä, rakenteen
toiminnallisuudesta ja lisääntymisestä
- Mittausmenetelmien kehittäminen
- Tieto helposti hyödynnettävässä muodossa
- Vuosien kuluessa tietoa siitä, miten kanta muuttunut
- Miten jalostusvalinnat ovat vaikuttaneet
- Miten ominaisuudet periytyvät
TARKOITUS SÄILYTTÄÄ TYÖOMINAISUUKSIA VAIKKA KOIRAT EI TEKISI
TÖITÄ!
PERIMÄN SÄILYTYS - EI KEHITYS!
PERIAATTEET
- Pitkä sukupolvien yli 4-5polvea
- Lisääntymistä ei auteta keinotekoisesti, jos narttu ei
anna astua tai uros ei astu niitä ei käytetä jalostukseen
- Keinosiemennys vain poikkeustapauksissa
- Kumppanin vaihtaminen jos ei anna astua tai jää tyhjäksi
- Astutuksessa, synnytyksessä ja pentujen hoidossa ei auteta
- Ei tarkoita hoidotta jättämistä, siivotaan ja tarjotaan
virikkeitä
- Jos narttu ei synnytä luonnollisesti pentujaan, ei
astuteta uudelleen
- Allergisia tai autoimmuunisairautta sairastavat pois
- Heikkoja pentuja voi auttaa, ei jalostuskäyttöön
- Tavoitteena terveet, alkuperäisluonteiset,
toimivarakenteiset koirat
- Terveen rakenteen ja liioittelemattoman tyypin
säilyttäminen
- Jokainen koira kantaa perimässään kymmeniä haittageenejä.
Jos koiraan linjataan, resessiiviset geenit kertaantuvat
Kun koirien suvussa esiintyy eri koiria on helppo karsia
tietystä yhdistelmästä syntyneet sairaat koirat. Sairaus ei
siis ole vielä ehtinyt levitä koko kantaan.
- Jalostuskoirat erisukuisia jokaisessa polvessa, kukaan ei
lisäänny liikaa ja sairaat koirat ja vanhemmat on
mahdollista poistaa jalostuksesta.
- Samat suvut lisääntyvät paljon, kaikki koirat
sameansukuisia eli samat haittageenit ovat levinneet
laajalle. Kantajia on paljon eikä kaikkia enää voi poistaa.
- Geenitestitkään eivät auta. Suuren koirajoukon poistaminen
jalostuksesta kaventaa geenipohjaa liikaa, jolloin seuraava
haittageeni puskee esiin ja rikastuu kannassa.
PITÄÄ OLLA MISTÄ VALITA, MUUTEN GEENITESTEISTÄ ON HYÖTYÄ!
- Tehokkain tapa vikojen ja sairauksien vastustamiseen ja
hyvän luonteen takaamiseksi on riittävä monipuolisuus
geeneissä.
- Ulkosiitos on pidemmällä tähtäimellä tehokkaampi
jalostuskeino. Kun on variaatioita, voidaan kehittää.
LAUMANVARTIJAKOIRISTA
- Sosiaalistunutkin saattaa leikkiä lampaiden kanssa. 7 kk
iässä leikkiin voi tulla jahtaamista
- Hyvällä laumanvartijalla on käytös monessa suhteessa
pentuvaiheeseen jäänyttä
- Leikkii painimalla
- Kehittyvät hitaasti, sosiaalistumisen herkkyyskausi pitkä
- Hyvin sosiaalistettu koira elehtii kaikille kuin koirille
- Sosiaalistaminen kannattaa aloittaa jo ennen 8 vkon ikää.
- Paimenkoiraa ei saa pitää lampaiden kanssa ilman ihmistä,
käyttää metsästysviettiä paimennuksessa!
- Toiminnan keskeyttäminen tai siedättäminen lampaiden
vahtimista ja ajo - keskeytys
ONGELMAKÄYTÖSTÄ?
- Tarkkaile koiraa, havaitse muutokset
- Häiriökäyttäytyminen on lajille epätyypillistä
- Normaalikin käytös voi olla ongelma koiralle tai
omistajalle
- Elinympäristö. Koira voi parhaiten ympäristössä, johon se
sopii ominaisuuksiltaan eli mahdollisuus toteuttaa
käyttäytymistarpeita
- Jos ei ole mahdollisuuksia luontaiseen käytökseen saattaa
tilalle tulla sijaistoimintoja, sijaiskohteet,
turhautuminen, stressi ja käytösongelmat
SYYT:
- Puutteet hoidossa tai ravinnossa
- IHMISET: epälooginen tai väkivaltainen koiran kohtelu
- Perheen ihmisten riidat
- Pentuajan olot, koiran aiemmat kokemukset
- Oppiminen
LÖYDÄ SYY!
- Kaikkeen käytökseen on syy. Syy pitää löytää ensin, sitten
vasta korjataan käytöstä.
- Helpointa korjata, jos muutos havaitaan heti
- Pelkkä oireiden korjaaminen ai auta
- Aikuisen koiran äkillinen luonteen muutos johtuu yleensä
fyysisestä kivusta
STRESSI:
- Kohonnut valmiustila aiheuttaa häiriökäyttäytymistä ja
voimistaa muita ongelmia
- Käytöshäiriöt aiheuttava stressiä
- Kipu voi muuttaa käyttäytymistä (terveydentila
tarkistetaan aina ensimmäisenä)
Syynä omistaja?
- Koulutuksen puute ei aiheuta voimakkaita käytöshäiriöitä!
- Omistaja harvoin ensisijainen syy (toissijainen voi olla
koska luo ympäristön, jossa koira elää)
AGGRESSIIVISUUS:
- Hyökkäävyyttä on monta eri lajia
- Usein tilanteeseen liittyvää
- Kaikki hyökkäävyys ei ole epänormaalia, mutta voi silti
olla ongelma
- Jos käytöstä halutaan muuttaa, pitää ensin tunnistaa
millaisesta hyökkäävyydestä on kyse
- Kun käytös tunnistetaan, pyritään poistamaan taustalla
vaikuttava syy
- Kastrointi voi vaikuttaa hyökkäävyyteen liittyvää
aggressiivisuutta, mutta ei muuhun aggressioon kuten
pelkoon, reviiripuolustukseen tai metsästysvietteihin.
|
