| |
KOIRIEN KÄYTTÄYTYMISILTA -
Àdám Miklósi 04/09:
Koirien käyttäytymisilta huhtikuun ensimmäisenä päivänä
keräsi Helsingin yliopistolle Viikkiin lähes 100
henkisen yleisön. Paikalla oli Unkarin Budapestin
yliopistolta professori ja biologi Àdám Miklósi. Hän on
erikoistunut juuri koirien sosiaaliseen ja
kognitiiviseen käyttäytymiseen ja takanaan hänellä on
yli 10 vuoden tutkimustyö. Luento tulkattiin suomeksi ja
minulla oli välillä täysi työ pysyä perässä kynäni
kanssa. Miklósi tekee yhteistyötä suomalaisen Hannes
lohen ryhmän kanssa ja molemmat odottavat innolla
tulevaa tutkimus yhteistyötä Suomen ja Unkarin välillä.
LYHYT KUVAUS TUTKIMUKSESTA:
Miklósi esitteli meille kuvilla ryhmänsä ja osan
koiristakin ja esitti kiitokset tutkimusryhmälle. Ilman
heidän apuaan kaikki olisi mahdotonta.
Koiralla ja ihmisellä on yhteinen historia. Arkeologia
osoittaa esimerkiksi, että on löytynyt hautoja ympäri
maapalloa, joissa lepää joko haudattuja koiria tai
koiria ihmisten kanssa. On selvää, että ihmisillä on
ollut kautta aikain emotionaalinen side koiriinsa.
Etologina Miklósilla on kolme pää tutkimusaihetta:
1. Function - eli funktio: miten eloonjääminen koirien
kohdalla tapahtui ja miksi?
2. Evolution - eli evoltuutio: mitkä ominaisuudet
mahdollistivat koiran kehittymisen ja miten se tapahtui?
3. Mechanisms & Development - eli mekanismi ja kehitys:
mitkä taidot mahdollistivat koiran säilymisen ihmisten
luomassa ympäristössä?
Historiallisesti on olemassa paljon tutkimuksia näistä
aiheista, mutta ne erosivat nykyaikaisista
tutkimuksista. Keskityttiin suteen ja tutkittiinkin
esim. vangittuja susia. Miklósi mainitsi esim. Paul
Scotin, Fullerin, M. Fox, Mark Bekoff, Ben Ginsbury,
Harry Frank jne. joiden tutkimukset ovat olleet toki
hyviä, mutta joita hän haluaa kuitenkin kyseenalaistaa.
tutkimuksissa on käytetty joko koiria laboratorio
oloissa tai kesytettyjä susia eläintarha olosuhteissa.
LAUMA: koira ja ihminen elävät laumassa, ei perheenä.
Ihmisen tulee olla dominantti susien kanssa. (Serpell,
1995) Hyvin usein ongelmakoirat rinnastetaan susien
kanssa jne. esim. - elätte pienen suden kanssa!
- Tämä lähestymistapa on ongelmallinen ja tieteestäkin
löytyy todisteita vastaan.
Miklósin ryhmä tutki suden- ja koiranpentuja samassa
ikävaiheessa. Molemmissa ryhmissä kohteet olivat eläneet
ja kasvaneet ihmisen kanssa. Eläimet opetettiin vetämään
köyttä häkin pohjalta niin, että ne saivat siitä
palkinnoksi makupalan. Sitten tutkijat kiinnittivät
köyden häkkiin ja katsoivat miten eläimet reagoivat kun
palkkiota ei tullutkaan. Tästä Katseen
latenssitutkimuksesta näimme videon.
Koiranpentu työskenteli köyden kanssa keskimäärin 30 sek.
kunnes se kääntyi katsomaan ihmistä apua pyytääkseen.
Susi puolestaan toimi itsenäisesti eikä kääntynyt
omistajansa puoleen edes silloin kun törmäsin tähän
vetäessään häkkiä (köyttä).
Tuloksena tutkimuksessa oli se, etteivät koira ole susia
eivätkä sudet ole koiria! Miklósi ei kehota ketään
hankkimaan suden pentua, sillä susi ei koskaan kesyynnyt
siten kuin koira.
Toinen yleinen argumentti on se, että koirat
rinnastetaan pieniin lapsiin. (Baybymorphism)
Kesyyntyneestä koirasta tuli lapsen omainen. Tätä tukee
esim. Darwinin evoluutioteoria henkisistä kyvyistä.
Aiheesta on paljon tutkimuksia, mutta sitä on silti
syytä tutkia hieman lisää.
Tutkimusryhmä teki kokeen, jossa koiralle osoitettiin
kummasta ruokakupista löytyisi ruokaa: testaajan
vasemmalta vai oikealta. Näimme jälleen videon. Koirat
tekivät virheitä, mutta ne olivat silti tieteellisesti
parempia kuin muut eläinlajit lukemaan ihmisen eleitä.
Viedäkseen tutkimuksen pidemmälle testaajat ottivat
mukaan 3 ja 1,5v lapset. Jälleen katsottiin seurasivatko
lapset eleitä yhtä hyvin kuin koirat. Tulokset olivat
selviä: koirat eivät osaa lukea eleitä yhtä hyvin kuin
lapset, joten koirat eivät ole pieniä lapsia, eikä niitä
tulisi sellaisena myöskään kohdella.
- Millainen suhde sitten pitäisi olla?
Tutkimalla ihmisten kanssa eläviä koiria. Millaisia
erilaisia yhteistyömalleja on olemassa? Kiintyminen,
aggressiivisuus ja sosiaalinen.
FAMILY DOG PROJECT (1994) PERHEKOIRA PROJEKTI
- Koirat sosiaalisessa ympäristössä
Testataan koiria ja tutkitaan sosiaalisessa
ympäristössä.
TIEDE- voi tarjota työkaluja ymmärtää mennyttä,
nykyisyyttä ja tulevaisuutta (koirien) yhteiskunnassa
- Voi auttaa saamaan lisää tietoa ja parantaa koirien
elämää
- Mitä ihmisten pitäisi tulisi muuttaa elämässään kun he
elävät koirien kanssa
KOIRAN JA IHMISEN VÄLINEN SUHDE ON LÄHINNÄ
YSTÄVYYSSUHDE, JOSSA MOLEMMAT OSAPUOLET HYÖTYVÄT
TOISISTAAN.
Soscial alliance - liitto, Mutual trade - saavat hyötyä
molemmat
Mistä suhde alkoi?
60 miljoonaa vuotta sitten joistakin susista kehittyi
tämän päivän koira siinä missä susi muuten on edelleen
samankaltainen. Ajalle ei sinällään ole tässä
projektissa merkitystä, vaan sillä miten se tapahtui?
Muuttiko susi käytöstään ihmismäisemmäksi?
Evoluutio - miten sudesta tuli koira. Johtopäätelmänä
voimme pitää sosiaalista muutosta:
- life long attachemnt eli elämän pituinen liitto
- Ruuan jakaminen
- Vastaanotto kyky oppia ihmiseltä
Kiintymys ja yhteistyö ovat todistusaineistoa. Koirat
ovat alttiita koulutuksella eli ihmisen on helppo
kouluttaa ja tulla toimeen koiran kanssa, vaikka hän ei
olisikaan mikään "käytösguru".
Koirat oppivat ihmistä seuraamalla. Koira imitoi ihmistä
ja mallioppii ihmiseltä. Tätä Miklósikin piti
epätodellisena, mutta tutkimuksissaan he kykenivät
todistamaan tämän väitteen. Koira opetettiin matkimaan
ihmistä käskysanalla do as I do eli tee kuten minä. Tätä
ei ollut helppo opettaa koiralle, vaikka kyseinen koira
oli koulutettu avustajakoira.
10 VUODEN TUTKIMUSTEN YHTEENVETO:
Perusajatus koiran ja ihmisen välisestä yhteistyöstä
niin evoluutiollisesti kuin sosiaalisessakin mielessä.
Evoluution kautta koirat ovat oppineet sosiaalisia
taitoja selviytyäkseen hengissä ihmisten luomassa
ympäristössä. Tulevaisuudessa saadaan selitys sille,
mikä kehitysprojekti on oppimisen takana.
1. yleisökysymys: Kumpi on koiralle luonnollisempi -
eleet vai puhe?
Asiaa ei ole tutkittu, mutta eleet ovat Miklósin
mielestä parempi vaihtoehto, esim. katseen suuntaaminen.
2. yleisökysymys: Käytetäänkö tutkimuksissa vain
tiettyjä rotuja?
Tutkimuksissa käytetään kaikenrotuisia koiria. Roduissa
kuin myös yksilöissä rodun sisällä on isoja eroja.
3. yleisökysymys: jos koira oppii mallioppimisella, eikä
aggressiivinen omistaja luo samanlaisia koiria?
Mielenkiintoinen hypoteesi. Tälle ei ole vielä
todisteita, mutta Miklósi esittäisi asian näin:
impulsiivinen ihminen aiheuttaa impulsiivisia koiran.
4. yleisökysymys: koirat sanottiin tutkittavan
normaaleissa sosiaalisissa ympäristöissä. Mitä se
käytännössä tarkoittaa?
Kaikkia kokeita voi tehdä missä tahansa ympäristössä.
Koirat jotka ovat erossa ihmisistä käyttäytyvät enemmän
kuin sudet. Käytös riippuu sosiaalisesta kokemuksesta.
5. yleisökysymys: jos koiria on monta, mihin ihminen
kuuluu? Mikä on ihmisen suhde vst koirien suhteet?
Sosiaalinen suhde koira- ihminen- perhe- lauma Ihminen
on sisällä laumassa, ihmiset ovat johtajia, mutta ei
perinteisessä dominoivassa mielessä, vaan enemmänkin
lauman vetäjän ominaisuudessa.
6. yleisökysymys: onko koirilla aina sosiaalinen
hierarkia?
Yleensä on ja stabiloituu ajan kanssa. Jos perheeseen
tulee koiria järjestyksessä, yleensä tämä määrittelee
hierarkian.
|
